Maaseudun mesenaatti Maaseutu tekee ihmisistä onnellisia. Teknkiikka nostaa elämisen laatua. Uudistuminen tekee maaseudusta elinvoimaista. Yhdistämällä nämä luomme maailman upeimman asuinympäristön ihmisille!

Maaseutu on Suomen juuristo

Maaseudun ja kaupunkien välistä vertailua on tehty aina. Ja aina se on ollut enemmän tai vähemmän keinotekoista ja ennakkoluuloihin perustuvaa. Jo nuoruudessa pikkukaupungin poikana "landet" tunnistettiin ja heillä oli omat ympyränsä yläasteella. Me kaupunkilaiset olimme olevinamme vähän parempia ihmisiä. Mutta vain koulussa..

Olen kotoisin Uudestakaupungista. Pienestä kaupungista Länsirannikolta Turun ja Rauman väliltä. Nippa nappa kaupunki kooltaan, vaikka iältään alkaakin 400 vuotta lähestyä. "Landet" ovat aina kuuluneet elämääni. Isäni puolelta sukulaiseni olivat enimmäkseen "landeja" ja jääkiekkojoukkueessani heitä oli vielä lisää. Eiköä heidän kanssaan ollut ikinä mitään ongelmia, vaan päin vastoin he olivat tosi hyviä tyyppejä. Nuorena odotin kesiä, kun sain muuttaa mummolaan ja viettää kesän Pyhämaassa, maalla. Siellä olin onnellisimmillani. Lieneekö tämä vaikuttanut minuun niin, että vaikka olen koko ikäni asunut kaupungeissa, olen aina haaveillut maalle muuttamisesta.

Aikuisiälläkin olen viettänyt paljon aikaa maalla, mutta silti olen aina asunut kaupungissa. Seurustelin 17 vuotta naisen kanssa, joka oli kotoisin pieneltä maalaiskylältä. Nuorempana sain nauttia kylän yhteisllisyydestä siellä käydessäni. Kyläkoululla oli aina jotain menossa, kun viikonlopuiksi ajelimme anoppilaan. Jos ei muuta, niin koulun kaukalolla oli ainakin pipolätkämatsia tiedossa. Kyläyhteisön toiminta oli aktiivista ja koko kylä oli eloisa. Sitten tuli se päivä, jolloin kyläkoulu lakkautettiin. Oli aika masentavaa nähdä, miten koko kylän toiminnallisuus hiipui pikkuhiljaa. Pian tämän jälkeen kyläkauppa suljettiin, kun lapsiperheet muuttivat lähemmäs kouluja. Pian aktiivisesta kyläyhteisöstä jäljellä oli vain hirvenmetsästys koko ajan ukkoutuvassa porukassa. Liekkö kohta enää miehiä jäljellä, joita uskaltaisi metsään laskea.. Näitä tarinoita olen joutunut näkemään paljon, mikä tekee minut surulliseksi. Muutaman euron takia tapetaan erittäin vahvoja yhteisöjä laittamalla kyläkoulun ovet säppiin.

Maaseutu elättää kaupunkeja - mutta kuinka kauan?

Maaseudun ja kaupunkien välillä on symbioosisuhde, joka on toiminut aina ihmiskunnan historiassa. Maaseutu kirjaimellisesti elättää kaupunkeja. Maaseudulla kasvatetaan ruokaa, kaivetaan mineraaleja ja tuotetaan raaka-aineita kaupugeissa asuvien ihmisten tarpeisiin. Ostaessaan maaseudun tuotoksia kaupunkilaiset tukevat maaseudun toimintaa. ELi kaupungit elättävät maaseutua. Yksinkertaista, tehokasta ja toimivaa, mutta äärimmäisen tärkeää ylläpitää!

Kun maaseudun palveluita ajetaan poliittisilla päätöksillä alas, ollaan menettämässä yhteisölisyyden lisäksi huomattavasti tärkeämpiäkin asioita. Tästä kannattaisi kaupunkilaistenkin olla todella huolissaan. Siinä vaiheessa, kun maaseudulla ei enää asu työssäkäyviä ihmisiä, alkaa kaupunkien asukkailla ahdistamaan. Kotimaisen ruoan tuottaminen voi tuntua joidenkin mielestä tarpeettomalta, kun ruokaa saadaan muualtakin edullisesti rahdattua markettien hyllylle. Kannattaisi miettiä, mitä tapahtuu siinä vaiheessa, jos vaikkapa kiinalaiset maksavatkin ruoan tuottajille niin paljon parempaa hintaa, että laivojen kurssi kääntyykin Aasiaan. Mitä tehdä, jos kotimainen tuotanto on ajettu alas, eikä tuontiruokaa saada? Uusiutuvien materiaalien tuotanto on Suomessa pitkälti puun kasvattamista ja jalostamista. Fossiilisista materiaaleista irti pääseminen vaatii puutuotteiden lisäämistä. Metsänhoidon vaiheet työllistävät ihmisiä harvaan asutuilla alueilla ja esimerkiksi poronhoidon tukena metsänhoitotyöt mahdollistavat monelle poromiehelle elämisen ja perinteisen poronhoidon jatkamisen. Kuten myös muille asukkaille jos ei kokopäivätöitä, niin tarvittavia lisätuloja. Koska metiä ei voi tuoda kaupunkeihin, on yhteiskunnan kannalta erittäin tärkeää, että työvoimaa saadaan kohtuullisilla ksutannuksilla myös tulevaisuudessa. Jos maaseudulla ei ole asukkaita, ei siellä ole myöskään ruoantuotantoa. Se on aivan yksinkertaista matematiikkaa. Siksi olisi tärkeää huolehtia myös lasten palveluista jatkuvuuden turvaamiseksi. Maaseutu voidaankin nähdä Suomineidon juuristona, joka puskee elämisen edellytyksiä kohti valtaväestön käyttöä!

Älykylä voi tuoda ratkaisun

En missään nimessä halua kilpailuasetelmaa maaseudun tai kaupunkien välille. Minusta meidän jokaisen pitäisi voida itse päättää, missä haluamme asua. Ei siihen tarvita ketään muuta kertomaan, mikä on kullekin hyväksi. Siinä, missä yksi ei missään nimessä halua muuttaa Helsingin ulkopuolelle, toinen ei taas mistään hinnasta muuttaisi Helsinkiin. Ja me loput olemme kai sitten siinä välissä. Voimme harkita eri vaihtoehtoja, jos olosuhteet ovat riittävän hyvät kumpaan suuntaan tahansa. Joskus jopa saatamme lähteä kokeilemaan, miltä asuminen tuntuu totutusta poikkeavassa paikassa.

Maaseudun elinvoimaisuus on ollut minulle sydämen asia käytännössä koko elämäni. Tunne suurta tuskaa, kun joudun todistamaan sen hiipuvaa liekkiä. Ja uskon että meitä on paljon. YLE:n tekemän kyselyn mukaan jopa 80 % suomalaisista haluaa maaseudun pysyvän elinvoimaisena. Mikä siis mättää? Itse seurailin aitiopaikalta kehitystä ja päätin, että nyt on tehtävä jotain toisin. Kehittämäni uusi asumisen malli - Älykylä, voi olla ratkaisu maaseudun elinvoimaisuuden vahvistamiseen. En uskalla luvata, että se pelastaisi kaikkia maaseutukuntia. Mutta jos sillä voidaan pelastaa edes osa, katson onnistuneeni omalta osaltani tekemään muutosta terveellisempää yhteiskuntaa kohti. Älykylä on kokonaisvaltainen ratkaisu, jossa hyödynnetään digitalisaatiota, robotisaatiota, joukkoyrittämistä, jakamistaloutta, kiertotaloutta, energiantuotantoa ja markkinataloutta vahvistamaan asukkaiden, yhteisön, kunnan ja alueen elinvoimaisuutta, sekä kohottamaan onnellisesti elävien ihmisten määrää maailmassa. Toivotaan, että suunnitelmat toteutuvat ja maaseutu kukoistaa jälleen.

Niin sekin pieni kaupunkilaispoika, joka yritti esittää olevansa "landeja" parempi, päätyi riskeeraamaan kaiken omistamansa lisätäkseen "landejen" määrää tulevaisuudessa. Elämä on mahtavan yllätyksellinen!

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

Hyvä kirjoitus! Itsekin haluaisin asua maaseudulla mutta käytännön syistä ei mahdollista.

1. Minulla ei ole ajokorttia, olen jo 60v. - Näkökyky huono eikä syvyysnäköä lainkaan, joten ajokortin hankkiminen ei tule kyseeseen.

2. Maaseudulla vaikea liikkua jalkaisin koska ei ole jalkakäytäviä

3. Maaseudulle haluaisin koska pidän eläimistä, kissan ja koiran pitäminen siellä helpompaa kuin kaupungissa Ensimmäisen kerran elämässäni olen nyt ilman koiraa, koira kuoli viime kesänä 13v.

4. Pidän myös maaseudun hiljaisuudesta ja puhtaasta luonnosta. Sen sijaan harmittaa vesistöjen huono tilanne koska rakastan luonnossa uimista. Käytännössä vain koskemattomat metsässä sijaitsevat järvet ja lammet puhtaita.

5. Koska vesistöt Suomessa likaisia ja jopa myrkyllisiä, ovat myös kalasaaliimme sitä. Kalakannat myös vähenevät ja paikoin valtavat määrät kuolleita kaloja ja simpukopita nousee pinnalle. Vesistöjen tilanteelle pitää tehdä jotain. Sen sijaan mediassa puhutaan esim sähköautoihin siirtymisestä vaikka akkutekniikat alkutekijöissään.

Käyttäjän JuriLaurila kuva
Juri Laurila

Hei Nita. Jaan huolesi vesien tilasta ja teen omalta osalta parhaani, että vesistöjen tila paranee tulevaisuudessa. Siksi esim. Älykylä -konseptissa pyrimme edistämään suljetun kierron järjestelmiä ja turvaamaan vesistöt ja ympäristön kaikelta ylimääräiseltä kuormitukselta. Toivotaan, että pääset vielä muuttamaan maalle jonain päivänä. :)

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

Tämä ei ole palveluiden parantamista ja niiden turvaamista hallitukselta. Maaseudun palvelujen alas ajo on hallituksen kärkihankkeita. Maalle muuttajia riittäisi jos siihen annetaan vain mahdollisuus.

Tässä esimerkki; Eduskunta on ajanut tätä maaseudulle rakentamisen helpottamista, muutoksella laajennettiin ja selkeytettiin yleiskaavan käyttöä suoraan rakennusluvan perusteena.

Hallitus ja ministeri Tiilikainen haluavat poistaa kaavoitusmenettelyjen byrokratiaa ja myös rakentamisen esteitä haja-asutusalueilla.
”Maaseudulle saa rankentaa, sen pitää olla näin, tämä on kolmen hallituspuolueen yhteinen kanta.” Valtioneuvoston muutoksella 1129/2008 kumottiin MRL :n § 137 .3. ja kyseiseen pykälään lisättiin toinen momentti. Muutoksella laajennettiin ja selkeytettiin yleiskaavan käyttöä suoraan rakennusluvan perusteena.

Rakennuslupa enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen rakentamiseen voidaan myöntää MRL 137 §:n 1 momentin estämättä, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa on erityisesti niin määrätty.

Oulaisista esimerkki miten laillinen rakentaminen kepu valtaisen porukan toimesta yritettiin estää maalle vaikka; Oikeusvaikutteinen yleiskaava antoi suoran rakennusoikeuden MRL:n 44 §:n mukaisesti.

Tapauksessamme Oulun hallinto-oikeuden päätöksessä s.6 (/12): ”Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena kyläkaavana, jota voidaan käyttää maankäyttö- ja rakennuslain 44§ ja 72§ mukaisesti rakennusluvan myöntämisen perusteena.

Oikeusvaikutteinen yleiskaava antoi suoran rakennusoikeuden MRL:n 44 §:n mukaisesti. Luvat olisi pitänyt rakennustarkastajan myöntää, koska yleiskaavalla paikan tulee täyttää vain seuraavat vaatimukset, jotka rakennuspaikka täyttääkin: (MRL 116§)

Piipsjärvi -Lehtopäähän hyväksyttiin oikeusvaikutteinen osayleiskaava. Osayleiskaavan tarkoituksena on tukea Piipsjärven säilymistä ja kehittämistä elinvoimaisena maaseutumaisena kylänä.
Maatilallemme annettiin kaksi rakennusoikeutta. Nyt rakentaminen perustuu osayleiskaavassa oikeutettuun 44 § rakentamismahdollisuuteen. Rakennusluvan erityiset edellytykset on tällöin selvitetty yleiskaavassa, eikä erillistä 137 §:n 1 momentin mukaista suunnittelutarveharkintaa eikä myöskään asemakaavaa enää tarvita.

Vauhdilla lakkautetaan kouluja ja kuten kirjoituksessasi toit esille mitä se aiheuttaa "kylän toiminnallisuus hiipui".

Kaupat häviää, lääkäri palvelut kymmenien kilometrien päässä ym. ja laillinen rakentaminen estetään kaikin keinoin.

Käyttäjän JuriLaurila kuva
Juri Laurila

Kiitos tästä kommentista. Suunta ja toiminta on maaseudun kannalta todella ikävää, kun tehdään politiikkaa. Itse pyrinkin omalla esimerkilläni ja viestilläni laajentamaan ymmärrystä siitä, ettei maaseutukunnissa voida olettaa valtakunnan politiikan suunnan muuttuvan. Poliittinen järjestelmämme on tehty sellaiseksi, että valta valuu Uudellemaalle oravanpyörän lailla. Valtaosa kansanedustajista on jo nyt sieltä, jotka tekevät päätöksiä Uudenmaan edun mukaisesti. Se taas ohjaa ihmisiä muuttamaan pääkaupunkiseudulle, joka lisää edustajien määrää. Muutosta ei siis tarvitse odottaa, vaan on tehtävä itse asioita toisin.

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

Ehkäpä on ollut virhe kehittää suomalaista maaseutua rakentamalla talon sinne sun tänne pitkin maaseutua. Suomalaisia on vähän, joten palveluverkon ylläpitäminen on kallista mikäli jokainen perhekunta asuu kaukana toisistaan. Pidän tärkeänä että koko Suomi pysyy asuttuna, mutta eikö ole järkevämpää keskittää asutus kyläyhteiöihin ja kaupunkeihin ja niiden liepeille. Ei mökki sinne tänne järjestelmä?

Käyttäjän JuriLaurila kuva
Juri Laurila

Hyvä pointti. Ja tämä on myös Älykylä -konseptin perusajatus. Lue lisää www.arctic2020.fi.

Toimituksen poiminnat