Maaseudun mesenaatti Maaseutu tekee ihmisistä onnellisia. Teknkiikka nostaa elämisen laatua. Uudistuminen tekee maaseudusta elinvoimaista. Yhdistämällä nämä luomme maailman upeimman asuinympäristön ihmisille!

Metsäammattilaiset ovat metsien ammattilaisia

  • Terve, hoidettu metsä
    Terve, hoidettu metsä

Metsä on jännä toimintaympäristö. Se kiinnostaa kaikkia ja kaikki haluavat metsän olevan terve ja elinvoimainen. Tai no ei kaikki. On niitäkin, joille ”skutsi” on ”aivan sama”. Metsään on kiva mennä, vaikka nykypäivänä metsäkosketus onkin yhä useammalle vain kuva läppärin ruudulla tai luontodokumentti televisiossa.

Vasta opiskeltuani metsäalaa huomasin, kuinka vähän tiesin metsästä. Olin viettänyt aikaa metsässä paljon pikkupojasta asti, mutta vasta koulutuksen jälkeen opin oikeasti ymmärtämään, miksi joku kasvi kasvaa tietyssä paikassa tai miksi yhdessä paikassa kuusi menestyy hyvin ja miksi toisessa ei koivu kasva. Riistan huomioiminen oli luontaista minulle metsästysharrastuksen kautta, kuten myös suurelle osalle tuntemiani metsäammattilaisia. Ja oli aina ilo löytää metsäsuunnittelua tehdessä erityisiä ja arvokkaita luontokohteita. Ei vain siksi, että voi varmistaa niiden säilymisen, vaan myös siksi, että ne ovat kiehtovia. On aidosti mieltä ylentävää myös osata suunnitella metsien käsittelyä, jossa tulokset näkyvät kymmenien vuosien kuluttua. Samalla myös ikäväkseni huomasin, kuinka vähän tavallinen suomalainen metsistä tietää.

Metsäalan toimijat ja ammattilaiset hoitavat metsiä kestävästi, koska se on koko sektorin etu. Lisääntyvä puun kasvu, sekapuuston lisääminen, monimuotoisuuden lisääminen ja puuvarantojen kasvu varmistaa, että metsäala voi tarjota tulevaisuudessakin uusiutuvaa materiaalia kulutustuotteiden valmistamiseksi. Lisäksi se varmistaa, että metsäsektori voi tarjota työtä ja hyvinvointia tulevillekin sukupolville. Ei yksikään metsäyhtiö tekisi miljardi-investointeja alueelle, jossa puun saatavuus olisi kyseenalaista.

IPCC:n ilmastoraportti nosti myös metsien käsittelyn pinnalle. Nyt kotimaista keskustelua johtaa kuitenkin aivan muut, kuin metsäalan ammattilaiset. Ohjat ottivat ilmastotutkijat ja luonnonsuojelijat ja metsäammattilaisten rooli jäi korjata julkisuudessa leviäviä virhearvioita. Tilannetta voisi verrata siihen, että terveyskeskuksessa perushoitajat alkaisivat neuvoa kirurgeja tai trukkikuskit tehtaanjohtajia. Vähän ollaan perillä, mutta kokonaisuudesta on vain mielikuvia ja mielipiteitä.

Metsien hoidossa ja käytössä asiantuntemusta ei pidä antaa äidinkielen opettajille, hoitajille tai trukkikuskeille. Sitä ei myöskään pidä antaa ilmastotieteilijöille, luonnonsuojelijoille tai poliitikoille. Alalla työskentelevät ammattilaiset tekevät koko ajan työtä alan ja uusien menetelmien kehittämiseksi, puuston kasvun ja monimuotoisuuden lisäämiseksi. He osaavat ottaa huomioon kaikki reunatekijät ja muutosten vaikutukset. He ovat metsien sankareita ja ammattilaisia, joista Suomi tunnetaan maailmalla. Annetaan heille tunnustusta, jonka he ansaitsevat!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Sieltähän tuli taas tuttu ja ikivanha, ylimielinen väite. Puunkasvatuksen ja -korjuun toimehtijat eivät ole metsäluonnon kokonaisuuden asiantuntijoita. Metsätalouden työntekijöiden vertaaminen lääketieteen huippuammattilaisiin ja tehtaan johtajiin on omahyväisyydessään jo hupaisantörkeä.

Käyttäjän JuriLaurila kuva
Juri Laurila

Kiitos kun osallistut keskusteluun. Ymmärsinkö oikein, että olet siis sitä mieltä, että metsäammattilaiset eivät ole alansa osaajia ja muiden alojen osaajat ovat parempia metsäalan asiantuntijoita? Onko opettajanhuoneessa asiasta keskusteltu laajemminkin, vai onko tämä vain oma mielipiteesi?

Maailmaan mahtuu mielipiteitä, jotka ovat toki kaikki yhtä tärkeitä. Se, että metsäammattilaisten osaamista metsäalalla pidetään ylimielisenä, ei minun mielestäni ole ihan loppuun asti mietitty mielipide. Olisi myös aivan kohteliasta sisäistää teksti ennen sen arvostelua. En ole verrannut metsätalouden työntekijöitä lääketieteen huippuammattilaisiin, enkä tehtaanjohtajiin. Sehän olisi omahyväisyydessään jo hupaisantörkeää!

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Meidän yhteisten metsien hoidosta ohjeet saadaan ilmeisesti Valtionvarainministeriöstä. Keskenkasvuisia metsälöitä hakataan nyt selluksi avohakkuilla ja ei malteta odottaa, että puut järeytyisivät tukkipuiksi. Valtava taloudellinen tappio yhteiskunnalle.

Käyttäjän JuriLaurila kuva
Juri Laurila

Heitit aika monta yksittäistä aihetta löyhästi ilmaan, mutta pyrin antamaan sinulle vastauksia jokaiseen.

Iloksesi voin kertoa, ettei Valtionvarainministeriö ohjaa metsien käyttöä. Valtionvarainministeriö kyllä on asettamassa valtion maita hallinnoivalle Metsähallitukselle tuottotavoitteet, mutta metsänhoitoon ministeriö ei puutu. Tuloutustavoite ei vaikuta edes hakkuumääriin, kuten kaikki asiaan perehtyneet tietävät. Hakkuumäärät perustuvat luonnonvarasuunnitteluun, joka tehään aina kymmeneksi vuodeksi kerrallaan. Siinä määriteltävässä hakkuumäärässä huomioidaan metsien tila ja metsänhoidon painotukset (esim. virkistyskäyttö, poronhoito tms.). Sidosryhmien edustajat ovat päättämässä painotuksista ja metsävaratiedot tulevat Luonnonvarakeskukselta ja Metsähallitukselta laskelmineen.

Keskenkasvuisuuteen en ota kantaa, mutta omaan mutuun pohjautuen voisi olla hyvä pidentää kiertoaikaa hieman. Tosin tämä hoituisi kyllä sillä, että yksityismetsänomistajat hoitaisivat metsänsä kuntoon.

Sellu ei ole hakkuun tuote. Mutta eniten selluun menevää puuta kertyy harvennuksilta, joita maamme hakkuista valtaosa onkin. Avohakkuilla keskimääräinen tukkiosuus taitaa olla 70 prosentin luokkaa, joten väitteesi on siinäkin mielessä aika pahasti pielessä. Tukit menevät sahoille ja sieltä edelleen pääasiassa rakentamiseen. Kuituosuus kyllä menee selluksi ja pieni osa jopa polttoon. Sellu on kuitenkin tärkeä raaka-aine korkeamman jalostusasteen tuotteille, joita tehdään koko ajan monipuolisemmin. Juuri tänään luin uutisen, että Terrafame ja UPM kehittävät vesienpuhdistusta, joka pohjautuu selluun.

Yhteiskunnalle olis musertavan suuri tappio, mikäli puuta ei hyödynnettäisi. Ei sitä suotta sanota, että Suomi seisoo tukevasti puujaloillaan.

Kiitos, kun osallistut keskusteluun. Mielelläni korjaan virheellisiä käsityksiä, joita metsäalaan yleensä liittyy.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

60-vuotias männynranka menee pääosin sellupannuun tai saahan siitä pikkutukkia. Minähän en metsätaloudellista käyttöä vastusta, mutta hivenen kummastelen valtion hakkuutapaa. Siis varttuneen metsän harvennus jätetään tekemättä ja hakataan paljaaksi.

Metsäammattilaisten tekemiä typeryyksiä on esiintynyt vuosikymmenten saatossa runsaasti:
- Vesakkoruiskutukset lentokoneista, säiliötrakstoreista ja raivaussahoilla.
- Metsien lannoitus typpi-fosfori yhdistelmällä ja vesistöjen rehevöityminen, sekä kasvuhäiriöt ja heikko puuaines tuloksina.
- Liian harva taimitiheys perkkauksissa, mitä onkin lisätty vaivihkaa
- Metsänkasvatukseen soveltumattomien soiden ojitus
- Muoviin käärittyjen pottitaimien istutus oli täysi fiasko 1980-luvun taitteessa.
- Pienten korjuukoneiden hävitys Suomen konekannasta.
- Liiallinen männyn suosiminen metsien uudistuksessa.
- Syväauraukset

Tuossa nyt muisini aikana tapahtuneet typeryydet. Korjauksia niihin oli aikoinaan vaikea saada metsäammattimiesten hierarkisen johtamiskulttuurin sekä virheiden tunnustamisen vaikeuden vuoksi.

Käyttäjän JuriLaurila kuva
Juri Laurila Vastaus kommenttiin #8

Koivuviha, kaskeaminen, tervanpoltto.. Onhan noita virheitä historian saatossa tehty. Maailmalta löytyy vielä paljon suurempiakin. Mutta kuvaavaa on, että aina on tehty sen hetkisen tiedon mukaan parhaansa. Virheitä tulee, kun tekee jotain. Metsäalalla myös tekemättömyys on useimmiten virhe. Merkitystä on sillä, miten virheisiin reagoidaan ja miten niitä korjataan. Kuten tuosta sinunkin listasta näkee, virheisiin on reagoitu, kun ne on huomattu. Nytkin kun tuli tietoon, että turvemaiden syvät ojat aiheuttavat edelleen merkittäviä vaikutuksia valuma-alueelle, asiaan reagoitiin heti. Tutkimukset ja kehitystyö lähti saman tien liikkeelle.

Virheet ovat myös opettaneet metsäammattilaisia ja koko sektoria. Siksi nykyään halutaankin ensin tutkia paremmin ja vasta sitten ottaa uusia menetelmiä laajamittaisesti käyttöön. Varovaisuusperiaate on ihan toimiva metsäalalla. Mutta parhaiten virheet ja niihin vastaamiset tuntee metsäammattilainen. Ei toisen alan asiantuntijat tiedä niistä kovinkaan paljoa.

P.S. Suomessa valmistetaan melko pieniä korjuukoneita. Esim. Ranualainen Jarcrac tekee tosi pieniä.

Käyttäjän JuriLaurila kuva
Juri Laurila

Kun katsotaan metsäammattilaisten tuotoksia, tulokset ovat aika mahtavia. Sen lisäksi, että sadassa vuodessa puun kasvu on kiihtynyt kaksinkertaiseksi, samassa ajassa on myös käytetty puuta 5 miljardia kuutiota. Kaksinekertaisesti se määrä, joka metsissämme on nyt. https://kouvolansanomat.fi/mielipide/lukijalta/7ef...

Toimituksen poiminnat