Maaseudun mesenaatti Maaseutu tekee ihmisistä onnellisia. Teknkiikka nostaa elämisen laatua. Uudistuminen tekee maaseudusta elinvoimaista. Yhdistämällä nämä luomme maailman upeimman asuinympäristön ihmisille!

Mihin sinä sijoittaisit kaivoksen

  • Kittilän kaivos
    Kittilän kaivos

Maaseudun mesenaattina ei voi ohittaa kaivosaihettakaan. Suomessa on yli 50 toimivaa kaivosta, joista aika harva on maakuntien kasvukeskuksissa. Ja jos halutaan tukea maakuntien elinvoimaisuutta, jokaisella työpaikalla on merkitystä. Kaivos saattaa olla kunnalle todellinen "kultakaivos", mutta se tuo vaurautta myös lähialueille.

Suomessa on ollut 1500 -luvulta laskien yli tuhat kaivosta, mutta silti kaikille tulee ensimmäisenä mieleen Talvivaara. On aivan luonnollista, että tällainen varoittava esimerkki nostaa käsikarvatkin pystyyn. Itsekin katsoin uutiskuvia onnettomuudesta surumielin. Ihmettelin, miten on mahdollista, ettei kaivosyhtiöltä vaadittu kunnollista vallia, joka varmasti kestää? No, uskon että viranomaiset ovat ottaneet tästä opikseen. Ja edelleen on hyvä muistaa, että toimivista kaivoksista lähes kaikki toimivat moitteettomasti.

Toki edelleen on tärkeää huolehtia siitä, että kaivoslupien osalta standardit ovat korkealla. Esimerkiksi Ylläsjärven viereen suunnitteilla olevan kaivoksen osalta en ole lainkaan varma, voiko sitä kannattaa vai ei. Tästä täytyy kyllä syyttää itseään, sillä en ole ottanut asiasta riittävästi selvää, kun se ei kosketa itseä juurikaan. Mutta jos uhkana on Muonio- ja Torniojoen saastuminen, pitää lupaehdot olla pomminvarmat ettei niin voi käydä.

Yleensä kaivokset ovat tuoneet merkittävästi vaurautta alueelle. Työpaikkojen määrä, palveluiden kysyntä, verotulot ja aliurakointi näkyy elinvoimaisuutena ja hyvinvointina kaikille kuntalaisille. Suljettukaan kaivos ei välttämättä ole haitaksi. Useat kaivokset ovat matkailukohteita tai nähtävyyksiä, jotka tuovat tuloja vielä pitkään sulkemisen jälkeenkin. Joissakin kasvatetaan jopa kasviksia.

Kaivosten osalta on hyvä myös miettiä sitä, miksi niitä yleensäkään perustetaan. Ihmiset käyttävät kaivannaisteollisuuden tuotteita joka päivä. Kiertotalous voi vähentää neitseellisen malmin tarvetta, mutta ei poista sitä kokonaan. Ja kiertotalouden kehittyminen vaatii vielä paljon aikaa ja työtä toimiakseen tehokkaasti. On siis kaivettava uutta, jotta meidän halumme ja tarpeemme voidaan täyttää. (On toinen keskustelu, kuinka paljon oikeasti tarvitsemme tuotteita)

Kaivosten sijaintia ei myöskään voi valita ihan vapaasti. Malmio on jossain kohdassa ja malmi on kaivettava juuri siitä paikasta, missä esiintymä on. Ja aina, siis aina, kun kaivetaan, se näkyy maastossa. Luonto muuttuu siltä kohdalta ihan varmasti.

Julkisessa keskustelussa näyttää siltä, että kaikkia kaivoshankkeita vastustetaan loppuun asti. Valitustiet käydään viimeistä kivenmurusta myöten, jotta kaivoshankkeiden kannattavuutta saadaan ainakin pienennettyä, vaikkei kaivosta saataisikaan estettyä. Ja se on täysin moraalitonta toimintaa! Minusta on todella katalaa vaatia sähköautoja ja vastustaa esimerkiksi kobolttikaivoksia sillä perusteella, että hiihtokeskuksen asiakas voisi nähdä sen. Se on niin monella tavalla väärin, ettei minun kannata edes koko sanaista arkkuani aukaista. Mutta yksi suurimmista moraalia haastavista seikoista on se, että maailman koboltista 90 % tulee Kongosta. Maasta, jossa ihmisoikeus on varmaan sananakin vieras ja jossa lapsityö on arkipäivää.

Kaivos ei ole vain uhka luonnolle. Se on myös mahdollisuus tuottaa hyvinvointia ja eettisesti raaka-ainetta. Se voi aiheuttaa paikallisia muutoksia, mutta jos tarkastellaan suuraluetta, kaivos on hyvin pieni alue. Ja niin yleensä myös vaikutukset. Kaivoksen perustaminen voi vaikuttaa siten, että toinen kaivos jossain muualla jää aukaisematta. Ja päinvastoin. Tällaisissa tilanteissa vastustaminen on vain valintaa, missä luontoon kosketaan, ei luontoarvojen suojelua.

Minä tuen kaivostoimintaa, kun se tehdään varovaisuusperiaatetta noudattaen. Minusta Suomen kaivoslainsäädäntö on riittävän korkealla tasolla, jotta voin luottaa kaivosten työntekijöiden tekevän parhaansa lähiluontonsa suojelemiseksi katastrofeilta. Hekin ovat tavallisia suomalaisia, jotka ovat metsäläisiä lähtökohdiltaan. Mistä sinä haluaisit malmisi kaivettavan?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Minun kotikunnassani Kemiönsaarella toimii Sibelco Nordicin kaivos, joka tuottaa maasälpää ja jauhettua kvartsia lasi- ja keramiikkateollisuuden raaka-aineeksi. Toimintaa on ollut 1800-luvulta saakka ja nykyinen tehdas on ollut toiminnassa 1960-luvulta. Hyvin lähellä on kunnan vedenottamo.

Kaivostoiminnasta tulee aina arpi maastoon mutta en ole kuullut mistään ongelmista tai vastustuksesta. Kaivos antaa jonkin verran työtä ja verotuloja kuntaan, kultakaivos se ei ole mutta sen poistuminen olisi menetys eikä kukaan sellaista vaadi.

Blogistilta hyvä muistutus siitä että kaivosala ei ole läpeensä mätä. Siihen liittyvä lainsäädäntö taitaa sellaista olla.

EDIT: Sen sijaan olen eri mieltä tässä: Kansalaisen mahdollisuus vaikuttaa ympäristöön vaikuttavista hankkeista vaikka valitustien kautta on ihan perustavanlaatuinen ja tärkeä oikeus ja sen leimaaminen moraalittomaksi on, no, moraalitonta. Hyvin usein tällaisiin hankkeisiin liittyy monenlaista kähmintää ja korruptiota, puutteellisia selvityksiä ja toisille omien oikeuksiensa menettämistä. Nykyhallitus on pyrkinyt parhaansa mukaan vesittämään näitä oikeuksia vastoin mm. kansainvälisiä sopimuksia (Århusin konventio).

Käyttäjän JuriLaurila kuva
Juri Laurila

Kansalaisten mahdollisuus valittaa on perustavanlaatuinen, jos se koskettaa kansalaista ja valitus on hyvin perusteltu. On myös erittäin hyvä,että valitusten käsittelyajat lyhenevät LUOVA:n myötä. Suomen valitusten käsittely on ollut aivan onnetonta tähän asti. Ammattivalittajien osalta taas pitäisi alkaa perimään eksponentiaalisesti kohoavia valitusmaksuja viimeistään kymmenen tehdyn valituksen jälkeen..

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

"Ammattivalittajat" väärinkäyttävät järjestelmää mutta se ei ole syy heikentää järjestelmää. Yhden tekemäni hallintokantelun (kaavasta, voitin valituksen) käsittely Turun Haossa kesti yli kaksi vuotta ja oleme ilmeisesti samaa mieltä siitä että se on aivan liikaa. Tarvitaan lisää resursseja hallinto-oikeuksiin.

Tällä hallituskaudella hallinto-oikeuksien valitusten hinnat 2,5-kertaistuivat ja yleensä valittaja maksaa siinäkin tapauksessa että voittaa jutun, kuten minulle kävi. Hinta voisi olla korkeampikin mutta voitettu valitus tarkoittaa että valittaja on ollut oikeassa ja vastapuolen pitäisi ilman muuta automaattisesti korvata ne kulut.

Käyttäjän JuriLaurila kuva
Juri Laurila Vastaus kommenttiin #11

Jos järjestelmä mahdollistaa systeemin väärinkäytön, se pitää siltä osin korjata. Tästähän tässä vain on kyse. Nykyinen systeemi ei ole toimiva. Se voisi olla toimiva, jos väärinkäyttäjiä ei olisi. Valitettavasti sen seurauksena järjestelmästä on tullut epäreilu ja kohtuuttoman raskas joillekin osapuolille. Eli väärinkäyttäjät ovat pakottaneet tekemään toimia valitusten sujuvoittamiseksi. Lainsäädäntöähän ei olla heikentämässä. Nämä asiat pitää ehdottomasti erottaa toisistaan.

Mutta blogin tarkoitus ei ollut kiistellä erimielisyyksistä systeemistä tai sen toimivuudesta, vaan herättää keskustelua siitä, missä lukijat haluavat kaivostoimintaa harjoitettavan. Kyse ei ole edes siitä, harjoitetaanko sitä, koska se on kuluttajien käsissä. Ostamalla kaivannaisteollisuuden tuottamaa materiaalia sisältäviä tuotteita, ilmaiset hyvin konkreettisesti kannattavasi maan kaivamista.

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

Ympäristöä ei ole kunnioitettu jo olemassa olevillakaan kaivoksilla.

Valvonnan hampaattomuus on tyypillinen ongelma. Ympäristövastuujärjestelmä saatava toimivaksi viranomaisten toimesta. Miksi toiminta voi jatkua vaikka valtaukset olisikin. Ympäristösuojelulaki edellyttää jo, että lupia ei voi myöntää väärillä ja virheellisillä tiedoilla.

Heinonen jättää huomioimatta vaikka ulkolainen yhtiö niin Suomen lainsäädäntö koskee ympäristö, maa-aines, kaavoitus ja räjähdelaki ym.Luvat Suomen viranomaiset myöntävät niin väärillä tiedoilla, että todellisen toiminnan kanssa ei ole mitään tekemistä. Kaikki on tällaista ketkuilua valvovilta viranomaisilatakin.

Kyllä kansanedustajillakin näyttää tietoa olevan, mutta haluja ei toimia asian eteen ole."Näitä sotkuja olemme joutuneet käsittelemään myös johtamassani Valtiovarainvaliokunnan asunto- ja ympäristöjaostossa viime vuosien aikana".
http://timoheinonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/26650...

Poliitikoilla oli hirveä hätä saada teollisia työpaikkoja keinolla millä hyvänsä eikä haluta huomioida, että ympäristöriskit ovat liian suuria ja väärillä ympäristöselvityksillä lupia tulee.

MOT ohjelmassakin lupaviranomainen ja valvoja Sami Koivula myöntää !! "koko Suomen lupajärjestelmässä on että toiminnanharjoittajalla on velvollisuus toimittaa luotettavat päästö- ja vaikutusarviot joiden pohjalta lupa ratkastaan.” MIKSI NÄIN EI TOIMITA KUITENKAAN?

Kultakaioksillakin mittaukset ovat mitä ovat. Arvot ylitetään ja sitten ovat muka alittuneet näin se vaan menee.Vaikka mitä myrkkyjä olisi maaperässä.

https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/metalli/2...

Viranomaisilla ei nimittäin ole näissä asioissa mitään tekemistä faktojen kanssa.
Ohjelmassa ”Ylivuotoja kultakaivoksilla” MOT selvitti, miten Kittilässä ja Orivedellä toimivien kultakaivosten ympäristövalvonta toimii ja ovatko ministeriön uudet ohjeet parantaneet ympäristöriskien hallintaa.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/05/12/kaivosten...

Kaivoksien luvat tulevat väärien tietojen varassa. Kittilän kaivoksen ympäristöluvan on myöntänyt Pohjois-Suomen aluehallintovirasto.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/05/17/ylivuotoj...

ELY:n lupaviranomainen ja valvoja Sami Koivula myöntää MOT-ohjelmassa: ”Näin niinku jälkikäteen sitä miettii niin kyllä toiminnanharjoittajat ja heidän käyttämät konsultit toimittivat väärää tietoa, et oli virheellisesti arvioitu näitä päästöjä, - - - ja sen takia on jouduttu jälkikäteen lisäämään näitä raja-arvoja näihin lupiin.” Ai että jälkikäteen arvoja nostetaan papereihin, kun käytännössä niissä ei pysytä... Näin onnistutaan taas pakoilemaan vastuuta, mutta todellisia haittoja ei edelleenkään selvitetä.

MOT: ”Kuinka paljon te ylipäätään olette toiminnanharjoittajan antamien tietojen varassa?”

Sami Koivula: ”No lähtökohta on että aluehallintovirastona, valtion lupaviranomaisena meillä ei ole mitään omaa laboratorioorganisaatiota, me ei voida mennä ottamaan näytteitä, me ei tehdä kairaustoimintaa, eli lähtökohta koko Suomen lupajärjestelmässä on että toiminnanharjoittajalla on velvollisuus toimittaa luotettavat päästö- ja vaikutusarviot joiden pohjalta lupa ratkastaan.”

Lakihan edellyttää, että lupia ei voi myöntää väärillä ja virheellisillä tiedoilla. Kun ”lupia” myönnetään selvittämättä todellisuutta, niin mihin niitä enää tarvitaan, kuten lakeja ja valvontaviranomaisiakaan.

Käyttäjän JuriLaurila kuva
Juri Laurila

Palataan alkuperäiseen otsikkoon. Mistä sinä haluaisit malmin kaivettavan? Koska olet osallistunut keskusteluun, voidaan olettaa, että käytät kaivosten tuotoksia ja tuet siten kaivostoimintaa. Kysymys kuuluikin, missä kaivostoiminta on hyväksyttävää, jos ei Suomen maakunnissa maaseudun elinvoimaisuutta tukevana alana?

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

Suomi monikansallisten kaivosyhtiöiden siirtomaa! Ei mikään kotimainen luonnonvara kuulu yhdellekään ulkomaalaiselle yritykselle.
Suomi on pieni maa ja kuten kirjoituksisakin käy hyvin esille, että miten valtavat ympäristöhaitat siitä seuraa. Vuosien aikana jo kymmenet kaivokset ovat saaneet pilata maisemat,luontoarvot,vesistöt ja näiden seurauksena myös vaikutus kiinteistöiden arvoon.

Varsinkin malmin erottaminen liuotusmenetelmällä on osoittautunut monimutkaiseksi prosessiksi. Menetelmän käyttö vaatii valtavat määrät happoja sekä kemikaaleja, joiden vaikutukset ympäristöön ovat vaikeasti määriteltävissä. Kemikaalien ja happojen runsas käyttö aiheuttaa päästöjä vesistöjen lisäksi myös ilmaan.
Suomen maaseutua ei tueta kaivostoiminnan väärillä ja valheellisilla ympäristö selvityksillä. Pienessä Suomessa ei ole enään tilaa ei edes maaseudulla.

Talvivaara esimerkkinä ja mitä on ollut haitat tutustu niihin.

Käyttäjän JuriLaurila kuva
Juri Laurila Vastaus kommenttiin #10

Ministeri Lintilä juuri kannatti kaivosveroa ja verojen ohjaamista kaivoskuntiin. Toivotaan, että asia etenee.

Ymmärrän vastauksistasi, että vastustat kaivostoimintaa Suomessa. Mutta en näe kuitenkaan vastaustasi varsinaiseen kysymykseen. Eli missä kaivostoiminta on mielestäsi hyväksyttävää? Voisitko ystävällisesti antaa meille oman kantasi, missä monikansalliset tai kansalliset kaivosyhtiöt toimivat paremmin kuin Suomessa?

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

Kansainväliset kaivosyhtiöt eivät ole mitenkään kuuluisia ympäristöarvojen kunnioittamisesta missään maassa.
Suomi näyttäytyy kansainvälisten kaivosyhtiöiden silmissä houkuttelevana.

Haluatko Suomesta Euroopan Kongon? IS- Näkökulma: Sinäkin maksat kaivosten ympäristötuhoista - veronmaksajille vielä lisälasku, kun hallitus teettää 150 000 eurolla selvityksen silmänlumeeksi

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/0794482a-853...

"Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) korostaa, ettei mikään kaivosyhtiö voi tulla Suomeen ”sikailemaan”. Suomen lait eivät Lintilästä itsessään mahdollista ”sikailua”.

Käyttäjän JuriLaurila kuva
Juri Laurila

Nyt vain toistat sanomaasi. Et hyväksy kaivoksia Suomessa. Se tuli jo selväksi, eikä sitä ole tarpeen toistaa tai perustella enää. Mutta entä se mieleisesi vaihtoehto kaivannaisten lähteeksi? Kongo on ainoa, joka on kommenteissasi mainittu. Olisiko se sitten se?

Yksikään kaivos ei ole voimassa olevan kaivoslain aikana perustettu, joten lainsäädäntöä on vaikea syyttää minkään kaivoksen osalta.

Lintilä kävi tutustumassa Sakatin kaivoshankkeeseen ja oli vaikuttunut yhtiön ympäristöasioiden hoidosta. Ei sikailua, vaan otetaan oikeasti ympäristöasiat niin vakavasti, kuin ne vain voi ottaa.

Toimituksen poiminnat