Tolkun mies ei panikoi

Kun Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson kiertää vaalivankkuriensa mukana, hänellä on missio. Tehdä maailmastaan itsensä näköisen. Sama missio on monella muullakin poliitikolla ja aktivistilla. Ja niinhän pitääkin olla! Vai pitääkö?

Lin mukaan Suomi tarvitsee korkeamman jalostusasteen puutuotteiden valmistusta. Hänen mielestään uusia tehtaita ei pidä tehdä ja hakkuitakin rajoittaa. Itse arvostan näitä vähän matalammankin jalostusasteen tuotteita. Maito on kätevämpi ostaa kartonkipakkauksessa, kuin lasisessa ja vessassakin nopeasti alan kaivata paperia, jos se pääsee loppumaan.

Edellinen hallituskausi päättyi, kun Sipilä pyysi eroa presidentiltä. Sote ei mennyt maaliin ja oli aika osallistua vaalitaisteluun. Vasemmiston kansanedustaja Anna Kontula myönsi TV:ssä, että hän on tehnyt kaikkensa soten kaatamiseksi ja pitää sen kaatumista suurimpana poliittisena saavutuksenaan. Joku muu ajattelee, että Suomi olisi tarvinnut soten, koska yhteiskunta ei selviä kasvavista terveydenhuoltomenoista nykysysteemillä.

Antti Rinne johtaa tiukalla otteellaan demareita kohti omaa visiotaan. Hän vastustaa hakkuiden lisäämistä, hyväksyy nykyisen hakkuutason ja lisäksi hänen mielestään olisi ihan ok vähän lisätäkin hakkuita. Ilmastonmuutoksen hän ottaa muutenkin tosissaan. Ilmaston pelastamiseksi pitäisi määrätä #lihavero. Tai ei lihaveroa, vaan ilmastopäästöjä aiheuttavan ravinnon vero. Tai jotain veroa kuitenkin, jotta nuoriso hiljenisi ja menisi kouluun.

Vihreiden linja on selkeä. Eduskunnan jättävä Ville Niinistö sparraa Emma Karia ja muita opetuslapsiaan vastustamaan kiivaasti kaikkea ja lupaamaan vanhuksille rahaa, monimuotoisempaa metsää, metsänomistajien ja markkinatalouden vallan anastamista. He käyttävät tavoitteidensa täyttämiseksi lapsia ja nuoria härskisti hyväkseen ja vastustavat metsien hakkuita, mutta ei puun käyttöä. Kuulemma pitää tehdä kaikki tehtävissä oleva ilmaston eteen. Silti IPCC:n suositukset ovat kevyttä kamaa, kun ne sotivat metsien suojelutavoitetta vastaan. Siksi he ovatkin rajanneet ilmaston Suomen kokoiseksi ja tarkasteltavan metsienkäytön ilmastovaikutuksen käsittelykuvion kokoiseksi, sekä aikajänteen vain muutamaan vuoteen.

Vaikka en Sipilän johtamistavasta pidäkään, Keskustalla tuntuu olevan ilmastoasioissa tolkku mukana. Vaikka se ja Kokoomus kärsivätkin realismista ympäristöjärjestöjen vertailuissa, se ei ole ensimmäisenä julistamassa lisää kieltoja. Ruotsin tekemä päätös polttomoottorien kieltämisestä osoittautui jo lyhyessä ajassa vääräksi, kun autonvalmistajat kehittivät uusia, puhtaampia polttomoottoreita. Samalla on tullut ilmi, että demarien tavoite 750.000 sähköautosta olisi lähes taikuutta. Tai ainakin sen toteutuminen vaatisi sitä.

Tolkku ihminen ei hätiköi

Ihmiskunta on paniikissa. Ilmastoahdistus on saanut aikaiseksi tilanteen, jossa jokainen haluaa kertoa muille, miten ihmiskunta ja luonto pelastetaan. Olemme saaneet kuulla mitä mielikuvituksellisimpia tapoja, jolla suomalaiset joko kääntävät suunnan tai ajavat maailman tuhoon. Kaikki saastuttavat asiat (IT -teknologiaa lukuunottamatta) on pyritty kieltämään tai verolle pantavaksi. Kuvaavaa on, että vaatimukset tulevat juuri niin nopeasti, kuin ongelman havaitsemisesta menee twiitin kirjoittamiseen. Ja kun kerran on jotain julkisesti vaadittu, siitä ei luovuta.

Autoesimerkki oli myös esimerkki siitä, että hätiköinti voi johtaa huonoon tulokseen. Tulevaisuudessa biopolttoaineella käyvä dieselauto voi olla ympäristöystävällisin ratkaisu. Greenpeacen vaikutuksesta Saksa sulki ydinvoimalat, joka aiheutti ruskohiilen käytön voimakkaan lisäämisen. Ja samasta syystä Saksa ei voinut hyväksyä kovin suuria päästöleikkaustavoitteita EU:n huippukokouksessa. Kun ei ole puhdasta vaihtoehtoa, ei voi tavoitteitakaan hyväksyä. Suomalaista naudanlihaa on pidetty ilmaston tuhoajana, mutta maatilat ovatkin alkaneet tuottaa biokaasua, viljellä hiiltä maaperään sitovia kasveja ja syöttämään vähemmän metaania naudoissa muodostavaa rehua karjalle.

Jos kemikaalirekka ajaa ojaan aiheuttaen ympäristövahingon, on ihan aiheellista toimia nopeasti. On syytä huomioida, että silloinkin tilannetta hoitavalla pelastuslaitoksella on jo etukäteen suunnitelma tilanteen hoitamiseksi mahdollisimman vähin vahingoin. Mutta kun puhutaan globaaleista ilmiöistä, on aivan turhaa yrittää ratkaista ongelmaa yhdessä illassa tai yhdellä poliittisella päätöksellä. Meillä ei ole pelikirjaa, joka kertoisi, mitä pitää tehdä kriisin ratkaisemiseksi. Vaikka meillä onkin kiire muuttaa ilmastonmuutoksen suuntaa, voimme tehdä ilmastolle haitallisia ratkaisuja vain siksi, että emme huomanneet huomioida ihan kaikkia vaikutuksia. Otetaan siis tolkun ihminen sieltä jokaisen sisimmästä mukaan tekemään harkintaa. Ei anneta paniikin ohjata toimiamme.

Ilmastonmuutos on mahdollisesti suurin haaste, jonka ihmiskunta joutuu koskaan kohtaamaan. Tai no ainakaan nyt elossa olevat sukupolvet. Sen torjumiseksi joudumme tekemään vielä niin radikaaleja ratkaisuja, ettemme vielä voi edes kuvitella sitä. Mutta se ei ole syy tehdä paniikkiratkaisuja. Meidän ei kannata riskeerata kymmenien tuhansien ihmisten työpaikkoja, valtiontaloutta tai uusiutuvia raaka-aineita jalostavaa teollisuutta paniikissa. On kiistatonta, että korkean elintason maissa kulutetaan eniten. Niissä myös tietoisuus on korkeimmalla tasolla. Niissä on myös osaamista, joka voi löytää niin uskomattomia ilmastoratkaisuja, ettei meistä kukaan osaa vielä edes kuvitella. Mutta sitä ei voi keneltäkään vaatia nyt. Jos joku sellaista vaatii, viestini heillä on seuraava: anna mennä vaan. Tee ja julkaise tämä ratkaisu. Samalla luultavasti tienaat omaisuuden. Keneltäkään ei ratkaisun keksimistä ole myöskään kielletty!

Otetaan siis tolkku vakavasti. Lopetetaan hötkyily ja muiden syyttely. Annetaan kehitykselle aikaa ja tehdään itse hyviä valintoja. Luotetaan myös siihen, että muutkin haluavat ratkaista ongelman. Kukaan meistä ei ratkaisua tee yksin, eikä edes puolueen kanssa. Edes Suomi, jonka päästöt ovat promilleluokkaa, ei ilmastonmuutosta pysäytä. Mutta meistä jokainen voi tehdä parhaansa. Tehdä itse parempia valintoja ja tukea muita, jotka niitä tekevät. Kun löydämme hyviä ratkaisuja, julistetaan se maailmalle ja viedään osaaminen kaikkialle. Sillä lailla pärjäämme suomalaisina, ihmisinä ja kansakuntana samalla kuin muutamme maailmaa.

 

 

JuriLaurila
Rovaniemi

Kirjoittaja on ASV Arctic Smart Village Oy:n toimitusjohtaja. Pelastaakseen maaseudun täydelliseltä väestönkadolta, hän kehitti Älykylä -konseptin. Tavoitteena on luoda uusi, elinvoimainen maaseutu tekemällä asumisesta kestävää kaikilla mittareilla. Arvostipa ihminen taloudellista, modernia, ilmasto- tai ympäristöystävällistä, yhteisöllistä tai turvallista asumista, rakentamalla Älykylään, hän saa ne kaikki. www.arctic2020.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu