Maaseutuasuminen murroksessa
Suomalainen maaseutu on ollut jo pitkään ahdingossa. Syitä tähän on useita, mutta yksi suurimmista on asenne. Vuodet Lapin aluekehityksessä ovat opettaneet minulle, että kehitystä tapahtuu siellä, missä paikalliset tekevät muutoksen. Vastaavasti siellä, missä vain etsitään syitä muista ja haukutaan politiikkaa, positiivinen kehitys on satunnaista ja pientä. Valitettavan monessa kunnassa yritetään vain selviytyä heikkenevästä tilanteesta vuosi toisensa jälkeen. Kuntapäättäjät eivät näe yhtä budjettikautta pidemmälle, vaan kiistelevät vain siitä, miten yhä pienenevillä tuloilla saadaan ylläpidettyä olemassa olevat palvelut. Jos tunnistat tällaisia kuntapäättäjiä, voit yhtä hyvin potkia heitä perseelle ja sanoa kuten Hugo peikko aikanaan lastenohjelmassa: "Herää pahvi, nyt on tosi kyseessä!"
Muutos tulee vain muuttamalla asioita. Jos jäädään vain vatvomaan surkeaa tilannetta ja surkutellaan pahimmassa tapauksessa yhä kurjistuvaa tilannetta vuosien päähän, ei voida odottaa asioiden paranevan. Jotkut naiiveimmasta päästä saattavat kuvitella, että Arkadianmäelle valittavat uudet päättäjät alkavat tehdä ihan uudenlaista maaseutua tukevaa politiikkaa ja pelastaa maaseutukunnat. EI TULE TAPAHTUMAAN!
Nykyinen poliittinen järjestelmämme on tehty keskittämispolitiikkaa tukevaksi. Ehkä tiedostamatta, sillä asukkaiden jakautuminen oli järjestelmää luodessa tasaisempi maassamme. Nyt tilanne on kuitenkin se, että päätöksenteko valutetaan pikkuhiljaa yhä isompiin keskuksiin ja maaseutu on jäänyt jo ajat sitten mopen osaan. Se keräilee tähteitä, joita kaupungeista tippuu ja yrittää niillä selvitä. Kaupungistumisen myötä kaupungit saavat yhä enemmän päätösvaltaa ja kansanedustajia, jotka aivan luonnollisesti tukevat sitä omaa aluettaan. Ja kun tehdään maaseudun palveluita heikentäviä tai elinkustannuksia lisääviä päätöksiä, saadaan taas vähän lisää väkeä muuttamaan kaupunkiin. Tästä luonnollisesti seuraa, että poliitikkojen on entistä helpompi leikata lisää maaseudulta, koska siellä on niin vähän asukkaita ja valta on keskittynyttä. Sen vuoksi ei kannata odotella valtakunnan politiikan täyskäännöstä.
Maaseudun uusi aika
Kun tajusin tilanteen toivottomuuden, aloin miettiä mitä olisi tehtävä maaseudun elinvoimaisuuden kasvattamiseksi. Aika helppo varmaan kaikkien yhtyä ajatukseen, että väen vähentyessä elinvoimaisuuden kasvattaminen on mahdotonta. Arvaatkin varmaan, mihin ajatus siitä johti. Aloin pohtimaan, miten maaseudulle voidaan houkutella uusia asukkaita, kun nykyiset keinot eivät selvästikään ole riittäviä. Aika selvää oli, että yhdenkään kylän muuttaminen energiaomavaraiseksi ei vielä ole riittävä kannustin muuttopäätöstä ajatellen. Oli tehtävä paljon, paljon enemmän..
Kehittämäni Älykylä -konsepti on paljon muutakin, kuin älykästä teknologiaa ja omaenergiavaraisuutta. Itse ajattelen, että älykkyyden valjastaminen vain sähköisten laitteiden ominaisuudeksi on aika tyhmää. Älykkyyttä on myös ympäristöllinen-, sosiaalinen-, taloudellinen- ja inhimillinen älykkyys. Puhumattakaan resurssiviisaudesta ja älykkäästä kuluttamisesta. Maaseudun uusi aika alkaa vain ajattelemalla kokonaisvaltaisesti asumista asukaslähtöisesti ja toissijaisesti aluetaloutta tukevasti.
Maaseudun uusi aika alkaa Utajärveltä, jossa ensimmäinen Älykylä on arkkitehdin pöydällä. GeoHouse Älykylän asukashankinnan on tarkoitus alkaa jo kevään/kesän aikana. Luultavasti samalla, kun Älykylä.fi -palvelu aukaistaan. GeoHouse Älykylä tulee olemaan luultavasti ensimmäinen asuinalue maailmassa, jossa yhdistyy älyteknologia, asunto-osuuskuntamalli, joukkoyrittäminen ja yhteisöllisyyden tukeminen asukasehtoisesti ja kokonaisvaltaisesti. Hyötyjen myötä asumisen laatu nousee tasolle, jota ei ole aiemmin ollut tarjolla.
Älykylä on kuitenkin vain yksi tekijä maaseudun nousussa. Sitäkin tärkeämpi on kuitenkin asenteiden muuttuminen. Päättäjien on alettava johtamaan kuntia kuin yrityksiä. Jos tulevaisuuden näkymät ovat heikot, on mietittävä millä muutoksilla näkymät saadaan positiivisiksi ja kuntalaisten kannalta paremmiksi. Jokaisessa kunnassa tiedetään, mitkä ovat juuri sen kunnan vahvuudet. Niillä vahvuuksilla on hyvä rakentaa kestävää tulevaisuutta. Ja jos tuntuu, ettei se riitä, on mietittävä uusia vahvuuksia. Voivottelun aikakausi on ohi..
Uusi kiinnostaa
Jo alusta asti kävi selväksi, että uusi asumisen malli kiinnostaa kaikkialla. Ja mitä enemmän konsepti on kehittynyt, sitä laajempi joukko sitä kehittää. Enpä ajatellut aloittaessani, minkälaisten tahojen kanssa tulen konseptia kehittämään. Yliopistoja, yrityksiä, rahoituslaitoksia, ministeriöitä, tutkimuslaitoksia, poliitikkoja, asiantuntijoita, kansalaisia.. Jokainen on nähnyt potentiaalin suurena. Vaikka alusta asti oli selvää, että tehdään monistettavaa ja skaalautuvaa konseptia, joka toimii myös kansainvälisesti, en voinut edes kuvitella että jo tässä vaiheessa aloitetaan kansainvälsiten markkinoiden selvittäminen konkreettisesti ja kiinnostusta on EU komissiota ja Yhdysvaltoja myöten.
Tämä kaikki kiinnostus on kuitenkin mielestäni vain indikaattori siitä, että ihmiset kaikkialla haluavat nähdä maaseudun pärjäävän. Oma tulkintani on, että tämä halu tulee ihmisten sydämestä. Ihmiset haaveilevat maaseudulla asumisesta, vaikka asuvatkin kaupungeissa. Liikenneruuhkien vaihtaminen lintujen lauluun ja rauhalliseen elämäntapaan houkuttaa. Varmaan jonkin verran on myös maalaisromanttista haaveilua heinäpellolla kävelystä heinä suussa, mutta ennen kaikkea ihmisen luontainen kaipuu lähelle luontoa.
Tehdään maaseudusta yhdessä elinvoimainen. Maaseutu on jo trendikäs. Siitä ei ole epäilystä. Aletaan kaikki miettimään, millä keinoin maaseutu tehdään myös vetovoimaiseksi. Sitä jopa 80 % suomalaisista haluaa YLE:n tutkimuksen mukaan. Yhdessä se onnistuu!
Kommentit (0)