Elinvoimaa vain elämää lisäämällä

Maaseudun elinvoimaisuudesta puhutaan paljon, mutta väitän tekojen olevan lähinnä puuhasteluasteella. Jos yli 30 vuotta on tehty toimenpiteitä ja asukaskäyrät ovat lähes muuttumattomia, voidaan todeta teot riittämättömiksi. Urbanisaation verhon taakse on helppo mennä piiloon ja kohautella hartioita ”minkäs minä sille voin” -tyyliin. Se ei kuitenkaan ole mikään luonnon vakio. Urbanisaatio on trendi, joka tulee päättymään. Tästä onkin jo viitteitä olemassa, että muutos on jo käynnissä. Mistä siis kiikastaa?

Tehdään oletus että juuri sinä haluaisit muuttaa maalle ja alat etsimään Etuovi.comista sopivaa asuntoa. Tarjolle tulee kymmeniä vuosia vanhoja taloja, joiden oletettu viimeinen käyttöpäivä on mennyt jo ajat sitten. Ei kiinnosta. Siispä rakentamista suunnittelemaan. Sopivan talomallin löytäminen voi vielä olla helppoa. Myös unelmien tontti voi löytyä helposti. Siispä pankkiin. Pankinjohtaja ynnäilee vähän aikaa lukuja ja toivottaa tervetulleeksi. Hän lupaa auliisti 30-50 % rakennuskustannuksista rahoitusta rakennettavan talon vakuusarvolla. Monen on pakko tässä vaiheessa nostaa jalat pöydälle ja alkaa katsomaan lottoarvontaa unelmien täyttymisen rahoittamiseksi.

Urbanisaatio on seurausta huonosti suunnitellusta politiikasta. No joku ehkä saattaa olla sitä mieltä, että onnistunuttahan se on, kun on saatu ihmiset kaupunkiin ja valta keskittymään. Minä en ajattele niin. Maaseudun palveluiden alasajoa on tehty yhtä kauan, kuin väestö maaseudulla on vähentynyt. Kuntaliitokset ovat vain kiihdyttäneet maaseudun kurjistamista ja paikallispoliitikkojen kapea näkökulma ajanut heidät tekemään helppoa politiikkaa maaseudun kustannuksella. Ei ole helpompaa tapaa ratkaista budjettivajetta, kuin lakkauttaa palveluita. Valitettavan moni pikkupoliitikko kuvittelee, että se on jopa ainoa mahdollisuus. No ei ole!!!

Mutta kyllä syytä on myös ihmisissä, jotka kritisoivat politiikkaa ja kahvipöydissä manaavat tehtyjä päätöksiä. Enää ei saa sitä, eikä tätä. Hyvä ettei portaiden lakaisemista edellytetä yhteiskunnan vähimmäispalveluna. No, otetaanpa takaisin. Kohdistetaan tuo kritiikki niihin, jotka eivät ole valmiita tekemään muuta, kuin kritisoimaan politiikkaa ja haikailemaan menetettyjä palveluita. Maaseudulla asuvista valtaosa on tottunut tekemään itse ja hyväksyy palveluiden rajallisuuden. He suunnittelevat elämänsä sen mukaan, mitä on tarjolla ja elävät onnellista, aktiivista elämää. Toki heitäkin harmittaa palveluiden karsiminen, mutta eivät he jää sen perään itkemään.

Siitä lienee kuitenkin suhteellisen hyvä yhteisymmärrys, että maaseudun väestön väheneminen on ongelma. Eri osapuolilla sen aiheuttama ongelma voi olla erilainen, mutta silti se on ongelma. Ongelman poistamiseksi on kaksi vaihtoehtoa. Saada lisää asukkaita maaseudulle tai keskittää loputkin betonihelvettiin. Jotta saisimme lisää asukkaita, olisi tarjottava moderni asumisen ratkaisu, joka ei ole liian suurella omarahoitusosuudella varustettu. Olisi myös varmistettava, että oppivelvollisuuden täyttäminen ei ole kohtuuttoman suuren kynnyksen (lue Matkan) takana. Ja ettei se rasittaisi liikaa kuntataloutta. Tällainen on olemassa, kunhan vain muuttotappiokuntien päättäjät ottaisivat sen käyttöönsä ajoissa. Lue lisää Älykylästä.

JuriLaurila
Rovaniemi

Kirjoittaja on ASV Arctic Smart Village Oy:n toimitusjohtaja. Pelastaakseen maaseudun täydelliseltä väestönkadolta, hän kehitti Älykylä -konseptin. Tavoitteena on luoda uusi, elinvoimainen maaseutu tekemällä asumisesta kestävää kaikilla mittareilla. Arvostipa ihminen taloudellista, modernia, ilmasto- tai ympäristöystävällistä, yhteisöllistä tai turvallista asumista, rakentamalla Älykylään, hän saa ne kaikki. www.arctic2020.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu