Elinvoimaa vain elämää lisäämällä
Maaseudun elinvoimaisuudesta puhutaan paljon, mutta väitän tekojen olevan lähinnä puuhasteluasteella. Jos yli 30 vuotta on tehty toimenpiteitä ja asukaskäyrät ovat lähes muuttumattomia, voidaan todeta teot riittämättömiksi. Urbanisaation verhon taakse on helppo mennä piiloon ja kohautella hartioita ”minkäs minä sille voin” -tyyliin. Se ei kuitenkaan ole mikään luonnon vakio. Urbanisaatio on trendi, joka tulee päättymään. Tästä onkin jo viitteitä olemassa, että muutos on jo käynnissä. Mistä siis kiikastaa?
Tehdään oletus että juuri sinä haluaisit muuttaa maalle ja alat etsimään Etuovi.comista sopivaa asuntoa. Tarjolle tulee kymmeniä vuosia vanhoja taloja, joiden oletettu viimeinen käyttöpäivä on mennyt jo ajat sitten. Ei kiinnosta. Siispä rakentamista suunnittelemaan. Sopivan talomallin löytäminen voi vielä olla helppoa. Myös unelmien tontti voi löytyä helposti. Siispä pankkiin. Pankinjohtaja ynnäilee vähän aikaa lukuja ja toivottaa tervetulleeksi. Hän lupaa auliisti 30-50 % rakennuskustannuksista rahoitusta rakennettavan talon vakuusarvolla. Monen on pakko tässä vaiheessa nostaa jalat pöydälle ja alkaa katsomaan lottoarvontaa unelmien täyttymisen rahoittamiseksi.
Urbanisaatio on seurausta huonosti suunnitellusta politiikasta. No joku ehkä saattaa olla sitä mieltä, että onnistunuttahan se on, kun on saatu ihmiset kaupunkiin ja valta keskittymään. Minä en ajattele niin. Maaseudun palveluiden alasajoa on tehty yhtä kauan, kuin väestö maaseudulla on vähentynyt. Kuntaliitokset ovat vain kiihdyttäneet maaseudun kurjistamista ja paikallispoliitikkojen kapea näkökulma ajanut heidät tekemään helppoa politiikkaa maaseudun kustannuksella. Ei ole helpompaa tapaa ratkaista budjettivajetta, kuin lakkauttaa palveluita. Valitettavan moni pikkupoliitikko kuvittelee, että se on jopa ainoa mahdollisuus. No ei ole!!!
Mutta kyllä syytä on myös ihmisissä, jotka kritisoivat politiikkaa ja kahvipöydissä manaavat tehtyjä päätöksiä. Enää ei saa sitä, eikä tätä. Hyvä ettei portaiden lakaisemista edellytetä yhteiskunnan vähimmäispalveluna. No, otetaanpa takaisin. Kohdistetaan tuo kritiikki niihin, jotka eivät ole valmiita tekemään muuta, kuin kritisoimaan politiikkaa ja haikailemaan menetettyjä palveluita. Maaseudulla asuvista valtaosa on tottunut tekemään itse ja hyväksyy palveluiden rajallisuuden. He suunnittelevat elämänsä sen mukaan, mitä on tarjolla ja elävät onnellista, aktiivista elämää. Toki heitäkin harmittaa palveluiden karsiminen, mutta eivät he jää sen perään itkemään.
Siitä lienee kuitenkin suhteellisen hyvä yhteisymmärrys, että maaseudun väestön väheneminen on ongelma. Eri osapuolilla sen aiheuttama ongelma voi olla erilainen, mutta silti se on ongelma. Ongelman poistamiseksi on kaksi vaihtoehtoa. Saada lisää asukkaita maaseudulle tai keskittää loputkin betonihelvettiin. Jotta saisimme lisää asukkaita, olisi tarjottava moderni asumisen ratkaisu, joka ei ole liian suurella omarahoitusosuudella varustettu. Olisi myös varmistettava, että oppivelvollisuuden täyttäminen ei ole kohtuuttoman suuren kynnyksen (lue Matkan) takana. Ja ettei se rasittaisi liikaa kuntataloutta. Tällainen on olemassa, kunhan vain muuttotappiokuntien päättäjät ottaisivat sen käyttöönsä ajoissa. Lue lisää Älykylästä.
Mielestäni pitäisi keskittyä maakuntien pieniin kaupunkeihin. Ongelmallisinta on ettei väestöä riitä edes näihin kaupunkeihin. Sanotaan että 20 000 ihmisen pikkukaupunki on jopa optimi sillä se ei ole liian suuri, kaikki byrokraatitkin hallitsevat kokonaisuuden. Liian suuri kaupunki on usein tehoton – liikaa byrokraatteja, jotka eivät tiedä mitä muut tekevät – Päällekäistä toimintaa – Päätökset siksi usein huonoja.
Ilmoita asiaton viesti
Minusta taas kyse ei ole siitä, etteikö ihmisiä riittäisi. Ja olen vakuuttunut siitä, että jopa pienillä, aktiivisilla kylillä on erittäin hyvät edellytykset mahtavaan elämään. Mutta se ei riitä, että siellä nyt olevat asukkaat ovat aktiivisia, jos uutta väkeä ei tule. Numeroiden tuijottelun sijaan pitäisi ottaa uusi ote asioiden hoitamiseen. Sen sijaan, että mietitään miksi ei kylä voi pärjätä, mietitään miten sen elinvoimaisuutta kasvatetaan. Jos joku asia ei toimi, kokeillaan toista ja jatketaan niin kauan, että löytyy toimiva ratkaisu. Päätä on pidetty puskassa liian kauan ja monen kylän kohdalla onkin luultavasti ohitettu se piste, jonka jälkeen ei pelastusta ole tulossa. Onkin keskityttävä niihin kyliin, joilla on vielä kaikki edellytykset olemassa. Esimerkiksi kyläkoulu.
Ilmoita asiaton viesti
Hei,
itse olen n. kolme vuotta kasvattanut mikrolevä Spirulinaa. Keksintöni avulla lanta ja liete voidaan kompostoida ympäristöystävällisesti, nopeasti ja tehokkaasti: lannasta tehdään mikrolevää, jota voidaan käyttää karjan lisäravintona ja myöskin levän levittäminen pelloille tarjoaa etuja mm. kalkitsemista ei enää tarvittaisi.
Varsinkin pientilat olisivat iloisia kaikenlaisista säästöistä esim. karjan ruokintakustannuksissa. Lisäksi valtio voisi tukea mikroleväviljelyyn siirtyviä maatiloja, koska sen avulla voidaan vähentää hiilijalanjälkeä ja kasvihuonekaasujen syntymistä: avoimet lantakasat tuottavat hiilidioksidin lisäksi ammoniakkia, suljetussa kompostireaktorissa myös ammoniakki saadaan talteen ja levälle ravinteeksi.
En ole patentoinut tai suojannut mitään, jotta näitä asioita voitaisiin käyttää yleiseen hyvään.
Jos tulevaisuuden ala mikrolevät kiinnostaa, niin käsittääkseni olemme olleet ensimmäinen taho Suomessa joka tätä Spirulinaa on kasvattanut mukaanlukien siis yliopistot jne. Spirulina on varsinaisesti bakteeri ja sinilevä, ja sen kasvatus on monin tavoin hyödyllisempää kuin minkään muun mikrolevän.
https://spirulinasuomi.wordpress.com
Ilmoita asiaton viesti