Maaseutu maaseudun suurin uhka?

Maaseudun väestönkehitys on ollut jo vuosikymmeniä negatiivista. Ongelman ratkaisemiseen on käytetty miljardeja euroja rahaa ilman tulosta. Missä vika, kun homma ei toimi?

Ongelmaa ei aiheuta mikään yksittäinen tekijä, vaan monien, monien tekijöiden yhteisvaikutus. Olisi aika helppoa vierittää syytä valtakunnan poliitikkojen niskaan ja nalkuttaa paskasta politiikasta loputtomiin. Sopii kuitenkin kysyä, mitä se hyödyttää? Muuttuuko politiikka, jos neljän vuoden periodilla yritetään vaikuttaa päättäjiin asian tärkeydestä ja sitten he vaihtuvat? Uudet ajavat ensin ihan luonnollisesti oman lähipiirinsä haluamia asioita ja muu Suomi jää vähemmälle huomiolle. Vähän edustajia omaava harvaan asuttu alue on aina ottavana osapuolena demokratian kehityksessä. On puhuttu paljon kaupungistamispolitiikasta, mutta itse asiassa kyseessä on demokraattisen järjestelmän valuvika. Valta valuu sinne, missä valta pesii. Siellä, missä on enemmän asukkaita, on enemmän edustajia tekemässä päätöksiä sen alueen hyväksi, jossa on enemmän ihmisiä. Tämä johtaa tilanteeseen, jossa ihmiset pikkuhiljaa pakkautuvat näihin keskittymiin ja äänestävät aina vain isomman osan edustajista tekemään päätöksiä.

Olisi helppoa ajatella, ettei maaseudulla kannata pitää palveluita yllä vain muutamille ihmisille. Ihan kaikkia palveluita ei tietenkään kannata yrittää järjestää ihan kaikkialle. Se maksaisi ihan perkeleesti yhteiskunnalle. Mutta ei maaseudulla ole sellaiseen totuttukaan, että kaikki palvelut löytyisivät muutaman kilometrin säteeltä. Maaseudun asukkailla on sellainen arvokas ominaisuus, joka auttaa selviytymään ilman lattekahvilaa kävelymatkan päässä tai terveyskeskuspäivystystä lähialueella. Nimittäin olosuhteiden ymmärtäminen. Maaseudun asukkaille on ok, että pankki ja kauppa saattaa olla kymmenienkin kilometrien päässä. Toki se harmittaa, kun palvelupiste kylältä hiljenee, mutta siitä toivutaan nopeasti. Raja menee lapsissa! Kun lasten pitää istua tuntikausia joka päivä koulukuljetuksissa, monella alkaa herätä ajatus muuttamisesta lähemmäs koulua. Tämä toimii myös esteenä. Jos koulua ei ole, harva vanhempi haluaa tuomita lastaan vuosikausiksi bussinpenkkiin. Eli koulu pitää olla, jos kylä halutaan pitää elävänä. Koulu toimii usein myös kyläläisten kokoontumis- ja harrastuspaikkana, mitä harvoin otetaan huomioon palveluverkosta päätettäessä.

Halpa ja hyvä on usein eri paketissa myös maalla

Maaseudulle muuttaminen ei välttämättä ole kaikille edes taloudellisesti mahdollista. Uskomatonta sinänsä, kun tiedämme asumisen olevan hyvinkin edullista maaseudulla. Mutta totta se on. Maalle muuttamista mielivä joutuu luonnollisesti miettimään monia asioita, mutta asuminen on tärkein niistä. Minkälaisessa asunnossa haluan perheeni asuvan. Pitääkö sen olla turvallinen, terveellinen, nykyaikainen, uusi vai vanha? Nyt haastan lukijaa hieman miettimään maaseudun asuntotarjontaa. Edullisia, jopa parillakymmenellä tuhannella myynnissä olevia omakotitaloja löytyy monelta paikkakunnalta. Monesti nämäkin vanhat talot ovat kuitenkin perikuntien omistuksessa kesäpaikkoina. Uskaltaisitko sinä ostaa potentiaalisesti läpimädän talon, joka on usein ollut myös kylmillään jossain välissä? Kunnilla on myös vuokra-asuntoja. Väestön vähenemisestä kärsivässä kunnassa voidaan olettaa asuntojen olevan vähintään 30 vuotta vanhoja, joissa remontteja on tehty säästeliäästi ja joissa lämmityskulut voivat olla aika huikeita. Sisäilman terveellisyydestä ei voi kukaan mennä takuuseen. Haluaisitko sinä asua tällaisessa asunnossa? No entäpä sitten uusi asunto? Koska rakennusyhtiöt eivät ihan hirveän innokkaasti ole uusia gryndauskohteita rakentamassa, useimmille vaihtoehdoksi jää omakotitalon rakentaminen. Uusi tilava talo tilavalla tontilla siintää jo mielessä lainahakemusta verkkopankissa tehdessä. Kohta pääsee unelmien kotia tekemään. Kohta tulee vastaus. ”Tarvitsemme lisävakuuksia lainan myöntämiseksi, koska rakennettavan talon vakuusarvo on vain puolet rakennuskustannuksista”. Joissakin tapauksissa ei edes sen vertaa. Vaihtoehdot alkavat siis olla vähissä, jos ei ole valmis tekemään kompromissejä asumisessa ja ottamaan tervedellisiä riskejä. Jotta mieleesi ei jää liian synkkä kuva tilanteesta, muistutan siellä olevan myös edullisia hyväkuntoisia ja terveellisiä taloja kaupan aina välillä. Ne kyllä taitavat useimmiten mennä kaupaksi aika nopeasti.

Silti väitän, että suurin uhka maaseutukuntien tulevaisuuden kannalta on kuntapäättäjien asenteessa. Maaseudulla on usein totuttu tekemään asiat tietyllä tavalla ja ne halutaan tehdä samalla tavalla jatkossakin. Helppo ja turvallinen valinta, kun tiedetään aika tarkkaan mitä odottaa. Maaseutukuntien politiikassa tuttu ei vain ole ollut turvallinen enää vuosikymmeniin. Usein turvallisempaa olisi lähteä kokeilemaan rohkeasti jotain sellaista, minkä tuloksista ei vielä tiedetä. Näin kävi muun muassa Utajärvellä, joka lähti kokeilemaan ensimmäisen Älykylän perustamista. Hanke on vasta asukashankintavaiheessa, mutta kunnan väestö on yhdessä vuodessa lähtenyt nousuun vuosikausien nettotappioputken jälkeen.

Tuttu on turvallinen?

Maaseudun suurin uhka on kuntapoliitikot ja virkamiehet, jotka seuraavat läheltä kunnan näivettymistä, eivätkä uskalla tehdä mitään uudistuksia suunnan kääntämiseksi. Eräässä Keski-Suomalaisessa kunnassa kieltäydyttiin tarjoamastani asukashankinnan palvelusta, koska kuntapoliitikot eivät uskoneet heidän kuntaan voivan tulla yli kahta rakennushanketta yhden vuoden aikana. Jos usko on päättäjillä tätä luokkaa, mietin tekevätkö he velvollisuuttaan kuntalaisia kohtaan muutoinkaan.

Eliminoi esteet ja ole rohkea

Maaseudun tulevaisuus on kiinni siitä, miten hyvin tai huonosti maaseudulla asumisen esteet saadaan purettua ja miten kuntapäättäjien ja virkamiesten tavoitteet saadaan riittävän korkeiksi. Kun päättäjät saadaan pois poteroista ja ymmärtämään muutostarve, kannattaa seuraavaksi mennä www.alykyla.fi -osoitteeseen katsomaan miten asia hoidetaan käytännössä.

 

JuriLaurila
Rovaniemi

Kirjoittaja on ASV Arctic Smart Village Oy:n toimitusjohtaja. Pelastaakseen maaseudun täydelliseltä väestönkadolta, hän kehitti Älykylä -konseptin. Tavoitteena on luoda uusi, elinvoimainen maaseutu tekemällä asumisesta kestävää kaikilla mittareilla. Arvostipa ihminen taloudellista, modernia, ilmasto- tai ympäristöystävällistä, yhteisöllistä tai turvallista asumista, rakentamalla Älykylään, hän saa ne kaikki. www.arctic2020.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu